KOLMANNEN LUOKAN
OPETUSSUUNNITELMA
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS
YLEISTÄ
Äidinkieli on ajattelun, itseilmaisun, viestinnän, sosiaalisten suhteiden ja maailmankuvan muodostamisen sekä kulttuurin siirron ja kehittämisen väline.
Äidinkielellä on tärkeä kulttuuritehtävä kielen ja kirjallisuuden tuntemuksen avulla vahvistaa oppilaiden identiteettiä.
Äidinkielen opetuksella on tärkeä tehtävä kaiken oppimisen perustan rakentamisessa.
Äidinkielen opetuksessa on luokilla 3-6 otettava lapsen yksilöllinen kehitystaso huomioon ja eriytettävä opetusta sen mukaisesti oppimismotivaation säilyttämiseksi.
Vuosiluokilla 7-9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ydintehtävänä on laajentaa oppilaan tekstitaitoja lähipiirissä tarvittavista taidoista kohti yleiskielen ja oppilaalle uusien tekstilajien vaatimuksia. Oppilas tulee entistä tietoisemmaksi tavoitteistaan ja itsestään kielenkäyttäjänä. Hän kehittyy tekstien erittelijänä ja kriittisenä tulkitsijana. Opetuksen tehtävänä on kannustaa oppilasta lukemaan ja arvioimaan kirjallisuutta ja mediatekstejä. Opetus ohjaa oppilasta hankkimaan yleissivistävää tietoa kirjallisuudesta ja innostaa häntä tutkimaan kieltä.
·
Kehitetään yhteistyötä kirjaston kanssa (mm.
kirjaston työntekijöiden asiantuntijuuden hyödyntäminen).
·
Osallistutaan Netlibris- kirjallisuuskeskusteluun
(verkko-opiskelu).
·
Tehdään yhteistyötä paikallisten sanomalehtien
kanssa.
·
Tekstien aiheena käytetään mm. oman lähialueen
historiaa ja ympäristöä.
Oppilas osaa
· lukea sujuvasti ja ymmärtää lukemansa
· kirjoittaa selkeää käsialaa
· haluaa ilmaista itseään myös suullisesti
· hankkia tietoja ikäkaudelleen sopivista lähteistä
· virkkeen päättövälimerkit
· (prototyyppisten) sanojen luokittelua sanaluokkiin
· joidenkin sanaluokkien nimeämistä (substantiivit, adjektiivit, verbit, numeraalit)
· yleisnimen ja erisnimen erottamista ja kirjoittamista (henkilöt, eläimet, paikat, kalenterisanat)
· perusyhdyssanojen kirjoittamista (konkreettisia ja nominatiivialkuisia)
· käyttää yhdysviivaa helpoissa tapauksissa (linja-auto)
· merkitä ja kirjoittaa helppoja numeroita
· toimia aktiivisena kuuntelijana ja viestijänä erilaisissa viestintätilanteissa
Oppisisällöt
Vuorovaikutustaidot
· Harjoitellaan kertomista ja selostamista, oman mielipiteen esittämistä, asiointia, kysymysten tekoa ja keskustelupuheenvuoron käyttämistä.
· Harjoitellaan aktiivista ja toiset huomioon ottavaa kuuntelua ja oman kerronnan sekä ilmaisun rikastuttamista.
Tiedonhankintataidot
· Käydään kirjastossa, harjoitellaan kirjojen sekä muun aineiston varausta ja lainausta.
· Pyritään myös harjoittelemaan tietoverkoista hakua.
·
aakkosjärjestys
·
sisällysluettelo
Tekstinymmärtäminen
·
Harjoitellaan tekstin sisällön ja rakenteen
ennustamista kuvien, otsikon,
aikaisempien lukukokemusten ja ennakkotietojen perusteella.
·
Harjoitellaan pääasioiden erottamista yksityiskohdista,
ajatuskarttojen laatimista.
·
Pohditaan erilaisten tekstien herättämiä ajatuksia ja
vertaillaan tekstejä.
Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen
·
tukisanalistan
laatimisen harjoittelua
·
tutun asian
selostaminen ja kuvailu, juonellisen
kertomuksen, hankittujen tietojen
selostamisen harjoittelua sekä
mielipiteen ilmaisun ja perustelemisen harjoittelua
·
Harjoitellaan
oman tekstin suunnittelua sekä kirjakielen käyttöä, varsinkin kirjallisilla teksteissä,
muuten tilanteeseen sopivaa
kielenkäyttöä.
·
Harjoitellaan
otsikointia ja kappalejakoa.
·
Oppilas
hallitsee selkeän ja sujuvan käsialan sekä oikeinkirjoituksen perusteet.
·
isojen ja
pienten kirjoituskirjainten muotojen varmentaminen
·
vierasperäisten
kirjainten muotojen varmentaminen
·
tavurajan
kertaaminen
Kielen tehtävät ja rakenteet
·
sanojen
merkitysten tarkastelua ja vertailua tekstiyhteydessä
·
puhuttujen ja
kirjoitettujen tekstien vertailua
·
tavallisimmat
yhdyssanat
·
sanaluokkiin
tutustumista (substantiivi, verbi, adjektiivi)
·
yleisnimi –
erisnimi
·
erilaisia
lauseita (kysymys, käsky, kielto, huuto, tosiasia)
·
virkkeen
lopetusmerkit (.!?)
·
vuorosanaviiva
·
äänteiden
pituus (vokaali ja konsonantti)
·
pilkku
luettelossa
Kirjallisuus
· erilaisten tekstien lukemista; pyritään tutustumaan kirjallisuuden eri lajeihin.
· Luetaan yhteisesti kokonaisteoksia ja lyhyitä tekstejä; rohkaistaan oppilaita lukemaan useita vapaavalintaisia kirjoja; pyritään keskustelemaan kirjoista ja myös kuuntelemaan kirjoista tehtyjä erilaisia tuotoksia.
·
Pyritään
tekemään yhteistyötä kirjaston kanssa; lähdetään liikkeelle oman koulun tietopisteestä
(kirjastosta).
·
erilaisia
tapoja kertoa kirjoista (suullisesti, lukupäiväkirjat, kirja-arvioinnit ym.)
Työmenetelmät
Käytetään työmenetelmiä, jotka tukevat käsiteltävänä olevan äidinkielen
osa-alueen opetusta: esim.
·
yksilöllinen
harjoitus
·
ryhmätyö
·
parityö
·
suullinen
esittäminen
·
kertominen
·
ilmaisuharjoituksia
·
tarkkaavainen
kuuntelu
·
tietoteknisten
taitojen harjoittelua yksin tai parin
kanssa jne.
·
itsearviointi
Arviointiin vaikuttavia seikkoja
Arvioinnissa pääpaino on oppilaalle asetettujen tavoitteiden
saavuttaminen lukemisessa ja kirjoituksessa. Arvioinnilla pyritään rohkaisemaan
oppilasta itsensä ilmaisemisessa.
A1- KIELI (ENGLANTI)
Vieraat kielet antavat oppilaalle huomattavan kulttuuripääoman. Kielet avartavat oppilaan maailmankuvaa ja vahvistavat heidän kulttuuri-identiteettiään. Kansainvälisten kontaktien lisääntyessä tarvitaan monipuolista kielitaitoa. Vieraan kielen opiskelu on monimuotoista ja edellyttää pitkäjänteistä työntekoa.
Tavoitteet
Oppilas oppii
· selviytymään opiskeltavalla kielellä yksinkertaisissa jokapäiväisen elämän tilanteissa
· kertomaan jonkin verran itsestään ja harrastuksistaan opiskeltavalla kielellä
· lukemaan yksinkertaista, tuttuja sanoja ja aiheita sisältävää kirjoitettua kieltä
· kuuntelemaan ja ymmärtämään yksinkertaista, selkeää ja tuttuja sanoja ja aiheita sisältävää kieltä
· kirjoittamaan lyhyitä viestejä (tarvittaessa apuvälineitä käyttäen)
Oppilas oppii
· nimeämään muutamia kielialueen maita ja tutustuu kohdekielen kulttuuriin
· vertailemaan kohdekielen kulttuuria omaan kulttuuriinsa
· asennoitumaan luontevasti eri kulttuureihin ja niiden edustajiin
· Oppilas kiinnostuu vieraista kielistä ja kulttuureista.
Oppilas oppii
· käyttämään erilaisia työtapoja kielen opiskelussa
· opiskelemaan ja toimimaan parin kanssa ja ryhmässä
· käyttämään erilaisia tiedonhankintavälineitä (esim. oppikirjaa ja sanakirjaa) ja mahdollisuuksien mukaan myös tietotekniikkaa opiskelussa (esim. kieliohjelmat ja kirjoittaminen)
· arvioimaan itseään kielen opiskelijana (tarvittaessa opettajan avulla) ja ottaa vastuuta omasta oppimisestaan
Oppisisällöt
· kohtelias tervehtiminen
· itsestä ja harrastuksista kertominen lyhyesti, perheenjäsenet ja eläimet
· koti, koulu ja lähiympäristö
· selviytyminen tavallisimmissa arkipäivän tilanteissa
· tietoja omasta ja kohdekulttuurista
· ääntäminen
· lukusanat
· monikko
· s-genetiivi
· prepositioita
· keskeiset pronominit
· verbin taivutusta preesensissä
· yksinkertaisten lauseiden muodostus
Oppilas oppii
· tunnistamaan joitakin kohdekielelle ominaisia viestintätapoja
· suunnittelemaan lyhyitä omia viestejä
· käyttämään hyväkseen puhekumppania ja nonverbaalista viestintää
Työmenetelmät
· opetellaan käyttämään oppi- ja sanakirjaa ja tiedostamaan sinnikkään harjoittelun tärkeys
· harjoitellaan suullista kielitaitoa ja ääntämistä toistamalla, lukemalla ääneen ja keskustelemalla.
· tuetaan monenlaisia oppijoita, kieltä harjoitellaan monilla eri tavoilla, esim. kuuntelemalla, puhumalla, kirjoittamalla, lukemalla ja toimimalla
· hyödynnetään opiskelussa mahdollisuuksien mukaan tieto – ja viestintätekniikkaa, esim. kieliohjelmat
· opiskellaan pareittain ja ryhmissä
Arviointiin vaikuttavia seikkoja
· oppilaalle ilmoitetaan arvioinnin perusteet
· arviointi pyrkii edistämään opetusta ja oppimista
· arvioinnin avulla sekä opettaja ja oppilas saavat palautetta tavoitteiden saavuttamisesta
· mikäli arviointi on sanallista, se tapahtuu myönteisessä hengessä
· oppilaan tulisi oppia arvioimaan itseään ja opiskeluaan. Näin hän oppii myös ottamaan vastuuta työstään ja parantamaan tarvittaessa suorituksiaan.
· oppilaan aktiivinen ja huolellinen työskentely kotona ja oppitunnilla vaikuttavat arviointiin
·
oppilaan huoltajille pyritään tiedottamaan
säännöllisesti oppilaan koulumenestyksestä ja työskentelystä
·
suulliset kokeet
Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien
oppimiseen. Opetuksen tulee kehittää oppilaan luovaa ja täsmällistä ajattelutapaa,
ja sen tulee ohjata oppilasta löytämään ja muokkaamaan ongelmia sekä etsimään
ratkaisuja niihin. Matematiikan merkitys on nähtävä laajasti − se
vaikuttaa oppilaan henkiseen kasvamiseen sekä edistää oppilaan tavoitteellista
toimintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta.
Matematiikan opetuksen on edettävä systemaattisesti, ja sen tulee luoda kestävä pohja matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumiselle. Konkreettisuus toimii tärkeänä apuvälineenä yhdistettäessä oppilaan kokemuksia ja ajattelujärjestelmiä matematiikan abstraktiin järjestelmään. Arkipäivän tilanteissa eteen tulevia ongelmia, joita on mahdollista ratkoa matemaattisen ajattelun tai toiminnan avulla, tulee hyödyntää tehokkaasti. Tieto- ja viestintätekniikkaa tulee käyttää oppilaan oppimisprosessin tukemisessa mahdollisuuksien mukaan.
Tavoitteet
Oppilas oppii
·
matematiikan
käsitteitä, peruslaskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia
· esittämään asioita täsmällisesti sekä suullisesti että kirjallisesti
·
käyttämään
sääntöjä ja noudattamaan ohjeita
Oppisisällöt
· Kymmenjärjestelmä -käsitteen varmentaminen
·
Kellonajat ja
aikayksiköihin tutustuminen
·
Lukujen luokittelua,
järjestämistä
·
Kertolaskua: kertotaulut 2-9
·
Laskualgoritmeja sekä
päässälaskua
·
Murtoluvun käsite,
suuruusvertailua
·
Laskujärjestys
·
Lausekkeita
·
Lukujonojen tulkitseminen ja
kirjoittaminen
· Yhdensuuntaiset ja kohtisuorat suorat
·
Monikulmioiden,
erityisesti nelikulmioiden tutkiminen ja luokittelu
· Piiri
·
Yksinkertaisten taulukoiden
ja diagrammien lukeminen
Työmenetelmät
Opettaja käyttää työmenetelmiä, jotka tukevat matematiikan tavoitteiden saavuttamista.
YMPÄRISTÖ
– JA LUONNONTIETO
YLEISTÄ
Ympäristö- ja luonnontieto on ainekokonaisuus, johon sisältyvät biologian, maantiedon,
kansalaistaidon, ympäristöopin , liikennekasvatukset ja terveystiedon tavoitteet ja sisällöt.
Keskeistä on luonto ja ihminen sekä näiden vuorovaikutus.
Opetuksen tavoitteena on herättää oppilaan kiinnostus omaan kasvuun, ympäristöön ja luonnonilmiöihin. Tutkimisen ja kokemusten avulla oppilas oppii iloitsemaan elävästä ja elottomasta luonnosta, arvostamaan sitä ja huolehtimaan ympäristöstään.
Opetus perustuu tutkivaan ja ongelmakeskeiseen lähestymistapaan.
Opetuksessa korostetaan oppilaiden aktiivisuutta ja toiminnallisuutta sekä yhteistyötä.
Aiheita voidaan käsitellä eheyttävinä kokonaisuuksina , teemoina, projekteina ja/ tai integroituna muihin oppiaineisiin.
Tavoitteet
liikkua luonnossa ja oppii kiinnostumaan elottoman ja elollisen luonnon rakenteista ja
ja tuntemaan niitä
havainnoida elinympäristöään ja sen ilmiöitä sekä oppii tekemään yksinkertaisia mittauksia
ja kokeita myös omatekoisilla välineillä
tehdä havaintojensa perusteella uusia kysymyksiä ja johtopäätöksiä, oppii kuvaamaan saamiaan tuloksia ja ilmiöitä sekä keskustelemaan niistä. Oppilaassa pyritään herättämään pysyvä kiinnostus luonnon tilaan.
tunnistaa eliöitä ja niiden elinympäristöjä sekä oppii ymmärtämään eliökunnan riippuvuus – ja sukulaisuussuhteita
hahmottaa maaston, kuvan ja kartan suhdetta sekä oppii piirtämään ja tulkitsemaan yksinkertaisia karttoja
rakentaa jäsentyneen kuvan maapallosta taivaankappaleena ja maantieteellisenä kokonaisuutena, oppii tunnistamaan kartoista maantieteellisiä alueita sekä tutustuu ihmisen toimintaan maapallon eri alueilla
havaita ja seurata ihmisen aiheuttamia muutoksia sekä luonnossa että rakennetussa ympäristössä ja oppii etsimään ongelmien ratkaisukeinoja luonnon säästämisen edesauttamiseksi ja vaikuttamisen mahdollisuuksia tekemällä luonnonsuojelua edistäviä valintoja
käyttäytyä turvallisesti liikenteessä
hoitaa itseänsä ja oppii tekemään itsensä ja toisten ihmisten kannalta terveyttä ja hyvinvointia edistäviä valintoja
Oppisisällöt
Eliöt ja elinympäristöt
elollisen ja elottoman luonnon peruspiirteet
lähiympäristön eläimiä ja kasveja
luonto eri vuodenaikoina
lemmikkieläimiä
eliökunnan järjestelmä
kasvien ja eläinten riippuvuus toisistaan
ravintoketju
kasvi- ja eläinlajistoa , niiden tunnistamista
Lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo
kartan ja todellisuuden yhdistäminen, koulun lähiympäristö, Kouvolan kartta
Kouvola ja naapurikunnat, kotiseudun elinkeinot
ilmansuunnat
aurinkokunta, Maa planeettana
vuodenajat, vuorokausi
Ympäristön ilmiöt ja aineet
aineen olomuodot
vesi : ominaisuudet, kiertokulku, käyttö energiana
sään ilmiöt : tuuli, lämpötila, matala- ja korkeapaine
kompassi
vipu, pyörä, jousi, hankaussähkö, virtapiiri
Ihminen ja ympäristö ja terveys ja turvallisuus
roskaaminen ja siivoaminen
kierrätys ja lajittelu
talousjätteen käsittely, biojäte, kompostointi
kuluttajavalistusta: mainokset ja todellisuus, mainosten kohderyhmät
vesistöjen ja pohjaveden merkitys
viheralueiden merkitys kaupungissa
oma vastuu ympäristöstä ja luonnonsuojelusta
polkupyöräilijän ja jalankulkijan tärkeimmät liikennesäännöt
vaaralliset paikat kodin ja koulun lähiympäristössä
liikennemerkit
sääntöjen noudattamisen tärkeys
itsensä suojelu uhkaavissa tilanteissa
oman ja toisten fyysisen koskemattomuuden ymmärtäminen
sopimattomien puheiden ja kosketusten torjuminen
hyvät tavat
vastuu tekemisistään
hygienian merkitys
yleisimmät tartunta- ja lastentaudit
kodin turvallisuus, oma vastuu sen ylläpidossa
tulen käsittely, paloturvallisuus
terveellinen ravinto, liikunta ja lepo terveyden ylläpitäjinä, kouluruokailun tärkeys
ihmisruumiin rakenne: luusto, lihakset, hermosto, ruuansulatus, aistit
ensiapu, käyttäytyminen kriisitilanteissa
kasvaminen, harrastukset
erilaiset perheet
vammaisuus, pitkäaikaissairaudet
yhteisöllisyys: ihmissuhteet ja ystävyys henkisen hyvinvoinnin perustana
Painopistealueita
Eskolanmäen koulussa ovat:
·
lähiympäristön kasveja ja eläimiä
·
turvallisuus liikenteessä
·
kartta tutuksi
·
Suomen maantietoa
·
lintujen ja nisäkkäiden talvi
·
lemmikkieläimet
·
erilaisuus on rikkautta
·
kevään merkkejä
·
kierrätys, kestävä kehitys
·
yksinkertaisten laitteiden toimintaperiaatteita
- muut aiheet läpäisyperiaatteella
Työmenetelmät
Opetuksessa voidaan käyttää vaihtelevasti oppiaineen luonne, käsiteltävä aihe ja oppilaiden ikä ja oppimisedellytykset huomioon ottaen työtapoja, joissa korostetaan toiminnallisuutta, yhteistyötä ja tutkivaa lähestymistapaa.
Keskeistä työmenetelmien valinnassa on ohjata oppilaat monipuoliseen tietojen etsintään luotettavista tietolähteistä ja innostumaan itsenäiseen tiedonhankintaan ja –lisäämiseen.
Esimerkkejä työtavoista ovat mm.
opetuskeskustelu , esitelmät, haastattelut
ryhmätyöt
työvihkot
laborointiharjoitukset, kirjastotyöskentely
tutustumiskäynnit, luontoretket, leirikoulut
tietotekniikka, internet, tv, radio, sanomalehdet, muu media
Tutustumiskäynnit mahdollisuuksien mukaan, esim.
jäteveden puhdistamo, Kymijoki, lähimetsä, lähipuisto
Arviointiin
vaikuttavia tekijöitä
Oppilaan arvioinnissa huomioidaan oppiaineen luonne, oppilaan ikä ja kehitystaso ja mahdolliset yksilölliset oppimisvaikeudet tai taipumukset.
TERVEYSTIETO
YLEISTÄ
Terveys on yksilön tärkeä voimavara, johon voidaan vaikuttaa arkisin valinnoin. Terveystieto tukee oppilasta oman elämänsä hallinnassa. Terveystieto on oppilaslähtöinen ja toiminnallinen oppiaine. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Vuosiluokilla 1-6 terveystietoa opetetaan integroituna mm. ympäristö- ja luonnontietoon sekä liikuntaan. Vuosiluokilla 7-9 terveystieto on omana oppiaineena ja jakautuu kaikille vuosiluokille 7-9. Lähtökohtana opetuksessa tulisi olla lasten ja nuorten arki, kasvu ja kehitys sekä ihmisen elämänkulku. Opetuksen tulisi kehittää oppilaiden tiedollisia ja sosiaalisia taitoja, antaa valmiuksia tunteiden säätelyyn sekä kasvattaa vastuuseen omasta ja toisten terveydestä. Opetusta voidaan suunnitella yhteistyössä biologian, maantiedon, fysiikan, kemian, kotitalouden, liikunnan ja yhteiskuntaopin oppiaineiden kanssa.
1.-6. LUOKKA
Tavoitteet
Oppilas
· harjaantuu psyykkisessä ja fyysisessä itsetuntemuksessa sekä itsensä ja muiden arvostamisessa
· oppii ottamaan huomioon toisia ihmisiä ja toimimaan ryhmässä
· tunnistaa kiusaamisen eri muotoja ja keinoja niihin puuttumiseksi
· tunnistaa perustunteensa ja osaa säädellä niitä
· ymmärtää perushygienian merkityksen
· osaa tunnistaa, näyttää ja nimetä keskeiset kehonosat
· ymmärtää terveellisen ruuan, riittävän levon ja unen sekä liikunnan merkityksen terveydelle
· osaa pukeutua vuodenaikojen ja toiminnan mukaan
· tietää yleisimmät akuutit sairaudet kuten flunssa ja pitkäaikaissairaudet kuten esim. astma ja allergia
· ymmärtää sääntöjen merkityksen turvallisuuden kannalta
· harjaantuu ensiaputaidoissa ja osaa hakea apua hätätilanteessa
Oppisisällöt
· vuorovaikutustaidot, toisten huomioiminen ja ryhmän jäsenenä toimiminen
· perustunteiden tunnistaminen, ilmaisu ja säätely
· peseytyminen ja pukeutuminen
· tärkeimmät kehon osat
· terveellinen ruoka; aamupala, ateriat ja välipalat
· akuutit sairaudet, niiden hoito ja ennaltaehkäisy
· luokan ja koulun yhteiset säännöt ja liikennekäyttäytyminen
· perusensiaputaidot ja avun hälyttäminen hätätilanteessa
Työmenetelmät
Terveystieto opetetaan vuosiluokilla 1-6 integroituna muihin oppiaineisiin mm. ympäristö- ja luonnontietoon sekä liikuntaan. Työskentely tulisi olla käytännönläheistä ja konkreettista, jolloin oppilas pääsisi kokeilemaan ja harjoittelemaan erilaisia taitoja käytännössä. Opetuksessa käytetään vaihtelevasti ja monipuolisesti erilaisia työmenetelmiä kuten yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentelyä. Opettaja valitsee työtavat asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Arviointiin vaikuttavia seikkoja
Arvioinnin tulee ohjata ja kannustaa oppilaan opiskelua sekä kuvata, m